Asiakkaan tunteminen – miksi välitysliike kysyy?
Kiinteistönvälitysliikkeet ovat rahanpesulain tarkoittamia toimijoita aivan kuten esimerkiksi pankit. Sen vuoksi välitysliikkeet ovat velvollisia selvittämään lain edellyttämiä asioita asiakkailtaan. Välitysliikkeen asiakkaita ovat sekä toimeksiantaja (yleensä myyjä tai vuokranantaja) että toimeksiantajan vastapuoli (yleensä ostaja tai vuokralainen).
Mikäli välitysliike laiminlyö lain mukaiset velvoitteensa, voi tästä seurata rikosoikeudellinen vastuu. Kaikkia asiakkaan välitysliikkeelle antamia tietoja ja asiakirjoja käsitellään luottamuksellisesti.
Miksi välitysliike tarkistaa henkilöllisyyden?
Suomen lainsäädännön mukaan välitysliikkeen tulee tuntea asiakkaansa. Osana tuntemista on asiakkaan luotettava tunnistaminen henkilöllisyystodistuksesta. Välitysliike hyväksyy henkilöllisyyden todentamiseksi seuraavat suomalaisen viranomaisen myöntämät, voimassa olevat henkilöllisyystodistukset:
1) ajokortti
2) poliisiviranomaisen antama henkilökortti (myös ulkomaalaiselle myönnetty henkilökortti)
3) passi
4) kuvallinen KELA-kortti
5) muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja.
Ulkomaisista asiakirjoista henkilöllisyyden todentamiseksi hyväksytään voimassa oleva passi tai matkustusasiakirjaksi hyväksyttävä henkilökortti.
Asiakas tulee olla tunnistettavissa henkilöllisyystodistuksen kuvasta ja kuvattomatasiakirjat eivät kelpaa henkilöllisyyden todentamiseen. Ulkomaistaajokorttia ei hyväksytä henkilöllisyystodistuksena. Välitysliikkeen tulee kerätä henkilöllisyystodistuksesta tiettyjä tietoja. Tämä tapahtuu useimmiten kopioimalla henkilöllisyystodistus. Poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt (PEP) Suomen lainsäädäntö edellyttää, että asiakkaan tuntemiseksi välitysliikkeen tulee myös tietää, onko asiakas poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö tai tällaisen henkilön perheenjäsen tai yhtiökumppani.
Yritysasiakkaat
Välitysliikkeen tulee tunnistaa yritysasiakkaansa luotettavasta riippumattomasta lähteestä peräisin olevista asiakirjoista, esim. kaupparekisteriotteesta.
Lisäksi välitysliikkeen tulee saada tietoja yrityksen toimialasta ja rakenteesta sekä omistajista. Näiden tietojen tueksi välitysliikkeellä on oikeus
pyytää yritysasiakkaalta tilinpäätöstietoja, yhtiöjärjestys sekä muita tarpeelliseksi katsomiaan dokumentteja.
Ulkomaisen yrityksen osalta tunnistamisasiakirjoina voidaan vaatia rekisteriote ko. maan yritysrekisteristä, yhtiöjärjestys sekä tilinpäätös. Vaadittavat
asiakirjat saattavat vaihdella tapauskohtaisesti riippuen mm. yrityksen rakenteesta ja kotimaasta. Myös yrityksen edustajat on tunnistettava ja heidän
henkilöllisyytensä on todennettava. Välitysliikkeen tulee myös tunnistaa yrityksen tosiasialliset edunsaajat sekä tarvittaessa todentaa heidän henkilöllisyytensä. Tosiallisia edunsaajia ovat useimmiten yrityksen omistajat.
Valtuutustilanteet
Silloin kun asiakkaalla on asiamies, pitää välitysliikkeen tuntea sekä asiamies että valtuuttaja.
Selvitys varojen alkuperästä
Jos kauppa poikkeaa tavanomaisesta, välitysliike on velvollinen tiedustelemaan kaupan tarkoitusta ja varojen alkuperää asiakkaalta. Välitysliikkeen
saattaa olla tarpeellista saada myös nähtäväkseen asiaan liittyviä sopimuksia tai muuta dokumentaatiota, joiden avulla varojen alkuperä tai vastaavasti käyttötarkoitus voidaan varmentaa.
Sopimuksesta kieltäytyminen
Välitysliikkeen tulee pyytää riittävästi tietoja voidakseen varmentua asiakkaan henkilöllisyydestä ja oikeustoimen luonteesta. Tarvittavien tietojen
laajuus, esimerkiksi pyydettävät selvitykset ja dokumentit, on suomalaisen lainsäädännön mukaisesti välitysliikkeen harkinnassa. Jos välitysliike ei saa
kaikkia tarvittavia tietoja toimeksiannon solmimisen tai esim. kaupan suorittamisen tueksi, tulee sen kieltäytyä asiakassuhteesta tai kaupasta.
Selvitys poliittisesti vaikutusvaltaisesta henkilöstä (PEP)
OHJEITA:
– Poliittisesti vaikutusvaltaisella henkilöllä (PEP) tarkoitetaan henkilöä, joka toimii tai on viimeksi kuluneen vuoden
aikana toiminut:
1) valtionpäämiehenä, hallituksen päämiehenä, ministerinä, vara- tai apulaisministerinä,
2) parlamentin jäsenenä,
3) poliittisten puolueiden johtoelinten jäsenenä,
4) ylimpien tuomioistuinten, perustuslakituomioistuimen tai muun vastaavan oikeuselimen jäsenenä, jonka päätöksiin ei voida poikkeustapauksia lukuun ottamatta hakea muutosta (Suomessa tällaisia ovat korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus),
5) tilintarkastustuomioistuimen ja valtiontalouden tarkastusvirastoa vastaavan valtion varainhoitoa tarkastavan ylimmän päättävän elimen jäsenenä,
6) keskuspankin johtokunnan jäsenenä,
7) suurlähettiläänä tai asiainhoitajana,
8) puolustusvoimissa vähintään kenraalikuntaan kuuluvana upseerina,
9) valtion kokonaan omistaman yritysten hallinto-, johto ja valvontaelimen jäsenenä tai
10) kansainvälisen yhteisön johtajana, varajohtajana ja hallituksen jäsenenä.
-PEP:n perheenjäseniä ovat:
1) aviopuoliso tai kumppani, joka asianomaisen maan kansallisessa lainsäädännössä rinnastetaan aviopuolisoon;
2) lapset ja heidän aviopuolisonsa tai edellä tarkoitettu kumppani
3) vanhemmat
-PEP:n yhtiökumppaneita ovat:
1) kaikki luonnolliset henkilöt, joiden tiedetään olevan yhteisöjen tai elinkeinonharjoittajien tai oikeudellisten järjestelyjen todellisia yhteisomistajia ja edunsaajia tai joilla tiedetään olevan mikä tahansa muu läheinen liikesuhdepoliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön tai tämän perheenjäsenen kanssa;
2) kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat sellaisten yhteisöjen tai elinkeinonharjoittajien tai oikeudellisten järjestelyjen todellisia yksinomistajia ja edunsaajia, joista tiedetään, että ne on tosiasiassa perustettu poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön tai tämän perheenjäsenen eduksi.
